Ylilääkäri kumoaa vääriä käsityksiä infektioista: ”Tästä ei ole hyötyä, tästä on apua”
Hengitystieinfektiot jylläävät taas pian. Ylilääkäri Sami Salminen kertoo, miten ja miksi niiltä kannattaa suojautua.
Hengitystieinfektioilta suojautuminen on jokaisen kohdalla tärkeää. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi huolellinen käsien pesu ja rokotesuojastaan huolehtiminen.
Flunssakausi lähestyy. Pian keskuudessamme kiertävät jälleen rino-, korona-, influenssa- ja RS-virukset sekä pneumokokkibakteeri, joka voi aiheuttaa vakavia infektioita, kuten keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta.
Moni miettii jo, miten selvitä talvesta mahdollisimman terveenä. Mikä on Pihlajalinnassa työskentelevän ylilääkärin Sami Salmisen tärkein neuvo hengitystieinfektioilta suojautumiseen?
– Rokotussuoja ja käsihygienia kuntoon. Nämä ovat kaksi aika pientä suojautumiskeinoa, mutta ne ovat erittäin hyviä keinoja. Kun pitää näistä huolta, tekee jo ihan valtavasti infektioiden ehkäisemiseksi.
Salminen korostaa, että käsien pesu saippualla ja huolellinen kuivaus ovat avainasemassa.
– Jos saippuaa ei ole saatavilla, käsidesinfektioaine on parempi kuin ei mitään.
Ylilääkäri muistuttaa myös etäisyyden pitämisestä, yskimisestä hihaan ja maskin käytöstä.
– Jos on lievässä flunssassa, julkisilla paikoilla voisi laittaa maskin kasvoilleen muita ihmisiä suojatakseen.
Tiedätkö, mitkä tekijät voivat lisätä riskiä sairastua hengitystieinfektioihin? Testaa riskisi
”Se hyödyttää meitä kaikkia”
Hengitystieinfektiot voivat vaikeuttaa monien perussairauksien oireita. Esimerkiksi astmaa sairastavilla hengenahdistus pahenee, ja sydämen vajaatoimintaa sairastavilla elimistö joutuu tekemään ylimääräistä työtä.
Diabeetikoilla infektiot häiritsevät verensokerin hallintaa, kun stressihormonit nostavat verensokeria ja insuliinin tarve lisääntyy. Kohonnut verensokeri taas omalta osaltaan heikentää kehon immuunipuolustuksen kykyä taistella infektioita vastaan.
– Infektiot voivat pahentaa merkittävästi perussairautta. Kun sairastumme, elimistömme stressaantuu fyysisesti.
Salminen sanoo, että hengitystieinfektioilta suojautuminen ei ole kuitenkaan vain riskiryhmiin kuuluvien asia.
– Ihan jokaisen kannattaa ja on järkevää suojautua infektioilta. Se hyödyttää meitä kaikkia, koko yhteiskuntaa, Salminen painottaa.
– Influenssavirus voi aiheuttaa vakavan taudin. Aikoinaan esimerkiksi Espanjantauti, joka oli influenssapandemia, aiheutti tuhoa ihmiskunnassa.
”Silloin kun ollaan kipeitä, jäädään kotiin lepäämään”, sanoo ylilääkäri Sami Salminen.
Salminen jatkaa, että kun väestöstä suuri osa on rokotettu, tartuntataudit eivät pysty leviämään yhtä helposti. Tätä kutsutaan laumasuojaksi tai -immuniteetiksi.
– Rokotuskattavuuden rooli on merkittävä, koska sen lasku voi johtaa laumasuojan heikkenemiseen ja jo voitettujen tautien paluuseen. Esimerkiksi isorokko on kadonnut maailmasta nimenomaan rokotuksen ansiosta.
”Työpaikoilla voidaan vaikuttaa”
Sairastuminen on myös taloudellinen kysymys: sairauspoissaolot maksavat työnantajille ja yhteiskunnalle.
– Esimerkiksi influenssaa sairastetaan pitkään, jolloin täytyy olla kokonaan pois töistä ja työkyky on alentunut.
Salminen kannustaa kuitenkin siihen, että työpaikoilla voidaan tehdä paljon epidemioiden ehkäisemiseksi.
– Kausi-influenssarokotukset voidaan järjestää esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Työpaikoilla pystytään myös vaikuttamaan siihen, että työntekijät eivät olisi superstressaantuneita. Stressi altistaa vakavammille taudeille.
Ylilääkäri tyrmää harhaluuloja
Hengitystieinfektioihin ja sairastamiseen liittyy Salmisen mukaan vääriä käsityksiä, jotka hän haluaa nyt kumota.
– Ihmiset luulevat yhä suojautuvansa flunssalta, kun he käyvät influenssarokotuksessa, Salminen sanoo.
Hän muistuttaa, että rokottautuminen influenssaa vastaan ei suojaa tavalliselta flunssalta, jonka aiheuttavat yleisimmin rinovirukset.
– Rinoviruksia on olemassa yli sata erilaista alatyyppiä, mutta rokotetta niitä vastaan ei ole. Rinovirusten leviämistä estää parhaiten huolellinen käsihygienia.
Salminen tunnistaa hyvin sen ihmisryhmän, joka ei malta levätä infektion iskiessä.
– Aikuinen tietää kyllä, milloin on kipeä. Ja silloin kun ollaan kipeitä, jäädään kotiin lepäämään. Kovasta yskästä kärsivä ei kuulu kuoroharjoituksiin.
Toinen ääripää ovat Salmisen mukaan ne ihmiset, jotka lähtevät hakemaan lääkäriltä antibiootteja heti yhden yskäisyn jälkeen.
– Bakteeritautien osuus on aika pieni ylähengitystieinfektioissa. Antibiootit eivät auta virusinfektioihin, joten antibioottikuurista ei ole mitään hyötyä. Sillä saa vain suolistonsa sekaisin.
”Vakavistakin infektioista voi toipua helpommin, kun on pitänyt itsestään huolta pitkäkestoisesti, sekä fyysisesti että henkisesti”, sanoo ylilääkäri Sami Salminen.
Salminen jatkaa, että harhaluuloja liittyy paljon myös infektio-oireiden lievitykseen. Monet välttävät särkylääkkeitä luullen, että ne hidastavat paranemista.
– Se ei pidä paikkaansa – kyllä oireita saa helpottaa!
– Myös vanhan kansan perinteiset konstit, kuten höyryhengitys, valkosipuli ja hunaja, voivat helpottaa oloa. Jos keino tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää.
Sen sijaan Salminen suhtautuu kriittisesti luontaistuotevalmisteiden sekä C-vitamiinin ja sinkin jättiannosten käytön hyötyyn.
– Niiden tehokkaasta vaikutuksesta ei ole lääketieteellistä näyttöä.
”Hoida mieltäsi, liiku säännöllisesti”
Milloin sitten pitää hakeutua lääkärin vastaanotolle?
– Jos aikuisella on 38,5 astetta kuumetta yli kolme päivää, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Ylilääkäri kannustaa myös käyttämään digipalveluita, kuten Omaoloa, jotka auttavat arvioimaan hoidon tai palvelun tarvetta.
Lopuksi Salminen korostaa yleisen hyvinvoinnin merkitystä hengitystieinfektioilta suojautumisessa.
– Vakavistakin infektioista voi toipua helpommin, kun on pitänyt itsestään huolta pitkäkestoisesti, sekä fyysisesti että henkisesti. Hoida mieltäsi, liiku säännöllisesti, syö terveellisesti ja älä polta tupakkaa.
Tiedätkö, mitkä tekijät voivat lisätä riskiä sairastua hengitystieinfektioihin? Testaa riskisi
Riskiryhmiin kuuluvat mm.:
- Yli 65-vuotiaat
- Vastasyntyneet, alle 1-vuotiaat lapset
- Henkilöt, joilla on perussairauksia:
- Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat
- Keuhkosairaat (astma, keuhkoahtaumatauti)
- Munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavat
- Syöpäpotilaat, jotka saavat hoitoja
- Elinsiirto- ja kantasolusiirtopotilaat