Sorry, you need to enable JavaScript to visit this website.
Close

Löydä lähin rokotuspisteesi
ja varaa aika

Keskustele rokotustarpeestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Koronavirus 

Koronavirukset ovat ryhmä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystieinfektion. Covid-19-taudin aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus nimeltään SARS-CoV-2. Kyseinen virus on joulukuussa 2019 Wuhanista, Kiinasta alkaneen maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaja.

Koronaviruksen tarttuminen

SARS-CoV-2-virus tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua lähikontaktissa myös kosketuksen välityksellä, jos sairastanut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja koskenut sen jälkeen toiseen ihmiseen.

Tartunta voi tapahtua myös ilmavälitteisesti pienten aerosolien välityksellä. Aerosolit ovat hyvin pieniä hiukkasia, joita syntyy yskiessä ja aivastaessa. Ne jäävät leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa kuin suuremmat ja painavammat pisarat.

Koronaviruksen tarttuminen.

Virusvariantit

Kuten muutkin virukset, SARS-CoV-2 muuntuu jatkuvasti lisääntyessään. Uudet muuntuneet virukset eli virusvariantit saattavat poiketa ominaisuuksiltaan aiemmin tunnetuista viruskannoista. Pandemian aikana maailmalla on kiertänyt useita eri SARS-CoV-2-viruksen variantteja.

Huolestuttaviksi virusvarianttilinjoiksi kutsutaan variantteja, jotka leviävät muita herkemmin tai joissa on jokin muu epidemian kulkua edistävä ominaisuus. Suomessa varianttien esiintymistä seuraa THL. Huolestuttavien virusvarianttien viikoittaista kehitystä Suomessa voi seurata THL:n tilannekatsaussivulla. 

Lisätietoa muuntuneista koronaviruksista löytyy THL:n sivuilta».

Covid-19-taudin oireet

Covid-19-taudin itämisaika eli aika tartunnasta ensioireisiin tai jatkotartuttavuuden alkuun vaihtelee 1–14 vuorokauteen. Tavallisimmat oireet ovat alkuvaiheessa hyvin samankaltaisia kuin minkä tahansa virusinfektion oireet. Tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskipu, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Lisäksi oireisiin voi kuulua haju- ja makuaistin heikkenemistä.

Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta vakavaan tautiin ja oireet voivat muuttua taudin edetessä. Oireet ovat saattaneet vaihdella myös eri virusvarianttien kohdalla. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko taudin aiheuttaja koronavirus vai jokin muu virus tai bakteeri.

Vakava koronatauti

Vakavassa Covid-19-taudissa sairastuneen tila voi heiketä nopeasti ja sairastunut tarvitsee sairaala- tai tehohoitoa. Sairastunut voi saada keuhkokuumeen, akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän tai muita komplikaatioita kuten syvän laskimotukoksen, keuhkoveritulpan tai aivoverenkiertohäiriön.

Vakavat COVID-19-oireet.

Pitkäaikaisoireet eli long Covid

Osa Covid-19-tautiin sairastuneista kärsii taudin jälkeisistä pitkäaikaisoireista. Pitkäaikaisoireita ovat esimerkiksi uupumus, muistiongelmat, keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihas- tai muut kivut. ”Pitkästä koronasta” tai ”long Covidista” puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta.

THL raportoi Covid-19-tautitapausten keskeisiä tietoja, kuten tapausmäärät, ilmaantuvuus ja kuolemat verkkosivuillaan.

 

Nainen yskii, koronavirus.

COVID-19 ja oireet.

Tunnetko COVID-19 -oireet ja taudinkuvan?

Rokotettu nainen, maski kasvoilla.

Koronavirukselta suojautuminen.

Katso kuinka suojautua koronavirukselta.

Tiedätkö oman rokotesuojasi?

Aikuisten tulee itse huolehtia rokottautumisestaan.