Sorry, you need to enable JavaScript to visit this website.
Close

Löydä lähin rokotuspisteesi
ja varaa aika

Keskustele rokotustarpeestasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Tietoa borrelioosista

Borrelioosin eli Lymen taudin aiheuttaa punkin levittämä bakteeri. Tauti on huomattavasti yleisempi kuin toinen punkin levittämä tauti, puutiaisaivotulehdus. On arvioitu, että Länsi-Euroopassa jopa yli 200 000 henkilöä saa borreliatartunnan vuosittain.

Borrelioosia vastaan ei voi rokottautua, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. Kerran sairastettu borrelioosi ei suojaa uudelta tartunnalta.

Borrelioosi Suomessa

Puutiaiset heräävät keväällä lämpötilojen noustessa ja ovat aktiivisia huhti-toukokuusta pitkälle loka-marraskuuhun. Borrelioosi on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana ja valtaosa punkin aiheuttamista sairastapauksista havaitaan elo-lokakuussa.

Suomessa eniten borrelioositapauksia havaitaan Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla, missä taudin esiintymistiheys on kansainvälisestikin vertailtuna suuri. Borrelioosin tartunta-aluetta on koko maa, ainoastaan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta.

Borrelioosin yleisimmät oireet

Itämisaika punkin puremasta borrelioosin ensimmäisiin oireisiin on 3–30 vuorokautta. Noin puolet tartunnan saaneista saa punoittavan kehämäisen ihottuman (halkaisijaltaan yli 5 cm, erythema migrans), joka leviää hiljalleen.

Oireena voi olla myös harvinaisempi lymfosytooma, joka on hyvänlaatuista punoitusta tai sinertävää pehmeää kasvannaista esim. korvannipukassa. Sairauden alkuvaiheeseen voi liittyä myös vilustumisen kaltaisia oireita, tai se voi olla täysin oireeton. 

Borrelioosin oireet vaihtelevat.

Borrelioosin diagnoosi tehdään taustatietojen ja lääkärintutkimuksen perusteella. Jos lääkäri epäilee, että bakteeri on levinnyt iholta, se voidaan todeta verinäytteestä. Joskus tartunnan saaneella esiintyy kuumetta, väsymystä tai sairauden tunnetta.

Borrelioosi voi myös aiheuttaa oireita keskushermostossa, nivelissä ja yksittäistapauksissa sydämessä. Hermosto-oireet saattavat olla epämääräisiä, kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai käsivarsi-, jalka- tai selkäkipuja. Joskus, etenkin lapsilla, voi ilmetä toispuoleista kasvohalvausta. Jos bakteeri iskee yksittäiseen niveleen, esiintyy toistuvia kipuja ja turvotusta.

Borrelioosin hoito

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Sairauden alkuvaiheessa potilaalle määrätään kahden tai kolmen viikon antibioottikuuri. Mahdollisten myöhempien komplikaatioiden hoidossa käytetään pidempiä antibioottikuureja. Oireettomaan puutiaisen puremaan ei tarvita antibioottihoitoa.

Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa myöhemmin komplikaatioita, esimerkiksi ihomuutoksia tai hermosto-, nivel- tai sydänoireita. Borrelioosia vastaan ei voi suojautua rokottautumalla.

Miten suojautua punkeilta?

Punkin pääsyä iholle voi estää oikeanlaisella vaatetuksella. Borrelioosia voi ennaltaehkäistä päivittäisellä punkkisyynillä. TBE:ltä eli puutiaisaivokuumeelta voi suojautua rokottautumalla.

Liikuitko luonnossa?

Riskialueilla oleillessa punkkitarkastus kannattaa tehdä joka päivä.

Tiedätkö oman rokotesuojasi?

Aikuisten tulee itse huolehtia rokottautumisestaan.