Infektiot voivat olla kohtalokkaita – erikoislääkäri: Suojaudu näillä keinoilla

Husin entinen osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila korostaa, että erityisesti riskiryhmiin kuuluvien on tärkeää suojautua hengitystieinfektioilta.

”Rokottautuminen koronaa, influenssaa, pneumokokkia ja RSV:tä vastaan voi suojata riskiryhmiä vakavilta komplikaatioilta”, sanoo Husin entinen osastonylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila.

Syksy tuo mukanaan hengitystieinfektioiden aikakauden. Pian keskuudessamme kiertävät jälleen korona-, influenssa- ja RS-virukset sekä pneumokokkibakteeri, joka voi aiheuttaa vakavia infektioita, kuten keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta.

– Hankalin ajanjakso alkaa useimmiten samoihin aikoihin, kun talvirenkaat vaihdetaan autoihin, sanoo Husin entinen osastonylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila

Koronapandemian jälkeiset talvet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeita, sillä monet ovat kärsineet infektiokierteistä. 

– Koronan seurauksena kontakteja ja sitä myöten viruksia oli liikkeellä vähemmän. Sen jälkeen tuli takaisinpotku.

Anttila jatkaa, että koronapandemia näyttää muuttaneen infektioiden käyttäytymistä. Ennen esimerkiksi RS-virus esiintyi kahden vuoden sykleissä.  

– Epidemia oli joka toinen vuosi suurempi, joka toinen vuosi pienempi. Nyt vastaavanlaista ilmiötä ei ole, vaan tapauksia on ollut suhteellisen runsaasti joka vuosi. 

Lisäksi viime vuonna mykoplasma-bakteeri aiheutti yli 10 000 tartuntaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin normaalisti. Myös hinkuyskää esiintyi huomattavasti tavanomaista enemmän.

Hengitystieinfektiot voivat laukaista ketjun, joka johtaa vakaviin jälkitauteihin, kuten sydänlihastulehdukseen tai verenmyrkytykseen eli sepsikseen.

He ovat suurimmassa riskissä

Hengitystieinfektiot voivat aiheuttaa vakavia seurauksia, jälkitauteja ja komplikaatioita, erityisesti riskiryhmille. 

– Korona, influenssa, pneumokokki tai RS-virus voi olla vakava iäkkäille ja perussairaille. Infektio saattaa romahduttaa yleiskunnon ja johtaa sairaalahoitoon tai jopa kuolemaan.

Anttila muistuttaa, että vakavien tautien riski korostuu elämän ääripäissä. Hän listaa, että riskiryhmiin kuuluvat erityisesti mm.:

• Yli 65-vuotiaat
• Vastasyntyneet, alle 1-vuotiaat lapset
• Henkilöt, joilla on perussairauksia:
• Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat
  • Keuhkosairaat (astma, keuhkoahtaumatauti)
  • Munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavat
  • Syöpäpotilaat, jotka saavat hoitoja
  • Elinsiirto- ja kantasolusiirtopotilaat

Tiedätkö, mitkä tekijät voivat lisätä riskiä sairastua hengitystieinfektioihin? Testaa riskisi

Vakavia seurauksia

Hengitystieinfektiot voivat laukaista ketjun, joka johtaa vakaviin jälkitauteihin, kuten sydänlihastulehdukseen tai verenmyrkytykseen eli sepsikseen.

– Mitä enemmän ikää, sitä suurempi on riski vakaviin komplikaatioihin, Anttila kertoo.

Hengitystievirukset aiheuttavat keuhkoputkien supistumista ja heikentävät keuhkokapasiteettia, mikä pahentaa astmaa ja keuhkoahtaumatautia entisestään. 

Vakavien hengitystieinfektioiden komplikaatiot voivat vaihdella lievästä hengenahdistuksesta hengenvaarallisiin tiloihin.

– Virusten aiheuttamia aivokalvontulehduksia vakavampia ovat bakteeriaivokalvontulehdukset, kuten pneumokokin aiheuttamat. Ne ovat onneksi hyvin harvinaisia.

Pneumokokkibakteeri voikin aiheuttaa erityisen laajan kirjon vakavia komplikaatioita.

– Vanhuksilla oireet ovat usein epämääräisiä, yksi niistä on sekavuus. Siksi diagnoosi saattaa välillä viivästyä. 

Kuume, pitkä makuulla oleminen ja liikkumattomuus lisäävät riskiä verisuonitukoksiin, veritulppiin. Tavallisimmin tukoksia muodostuu laskimoihin, mutta kuumeiset infektiot lisäävät myös valtimotukosten riskiä. 

Laskimotukos muodostuu veren hyytyessä laskimossa. Tukos syntyy tavallisesti jalkaan, mutta jos hyytymä irtoaa, se voi kulkeutua keuhkovaltimoihin ja aiheuttaa keuhkoveritulpan. 

Kuume, pitkä makuulla oleminen ja liikkumattomuus lisäävät riskiä verisuonitukoksiin, veritulppiin.

Valtimoveritulpat voivat puolestaan olla syy aivo- tai sydäninfarktiin.

– Kuume aktivoi sekä tulehduksen välittäjäaineiden järjestelmää että veren hyytymisjärjestelmää, Anttila kertoo.

Joskus hengitystieinfektio tuo esiin jo olemassa olevan muistisairauden.

– Infektio ei todennäköisesti suoraan aiheuta dementiaa, mutta se voi nopeuttaa muistisairauden ilmenemistä. Ennen kotona pärjännyt henkilö ei välttämättä enää selviäkään itsenäisesti.

"Suojautuminen on tärkeää myös jälkitautien ehkäisemisessä"

– Rokottautuminen on yksi yksinkertaisista ja tehokkaista keinoista ehkäistä sekä alkuperäistä infektiota että sen jälkitauteja. 

Anttila korostaa, että vaikka rokottautuminen ei aina estä sairastumista, se lieventää taudinkuvaa merkittävästi ja siten vähentää jälkitautien riskiä.

– Näin ollen rokottautuminen voi suojata myös sydän- ja aivoinfarkteilta, Anttila sanoo.

Anttila toivoo, että yli 65-vuotiaiden rokotusohjelma Suomessa olisi kattavampi. Tällä hetkellä siihen kuuluvat ainoastaan influenssarokote ja jäykkäkouristusrokotteen tehoste.

Rokottautumisen lisäksi hyvä käsihygienia, maskin käyttö ja etäisyyden pitäminen julkisissa tiloissa ehkäisevät infektioita jälkitauteineen. 

– Yskiminen ja aivastaminen hihaan ehkäisee pisaroiden tai aerosolin ja niiden mukana mikrobien leviämistä hengitysteistä muiden joukkoon. 

”Kukaan ei mielellään sairasta”

Vakavat hengitystieinfektiot kuormittavat merkittävästi terveydenhuoltoa. Erityisesti päivystykset ruuhkautuvat. 

– Rokottautumalla voitaisiin ehkäistä terveydenhuoltopalvelujen kuormaa, Anttila sanoo.

Hän jatkaa, että myös perusterveet hyötyvät rokottautumisesta.

– Kukaan ei mielellään sairasta näitä. Jokainen infektio rajoittaa omaa elämää. Samalla rokottautuminen suojaa välillisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.

Anttila kehottaa hakeutumaan lääkäriin, jos infektio-oireet ovat vakavia. Erityisesti korkea kuume, hengenahdistus ja yleiskunnon romahtaminen ovat hälyttäviä merkkejä.

– Jos on niskajäykkyyttä, kovaa päänsärkyä ja kuumetta, pitää lähteä heti päivystykseen. Samoin jos tuntee rintakipua tai rytmihäiriöitä infektion aikana tai sen jälkeen, on syytä käydä lääkärissä, Anttila sanoo.

– Riskiryhmäläisten kannattaa hakeutua hoitoon matalalla kynnyksellä.

Tiedätkö, mitkä tekijät voivat lisätä riskiä sairastua hengitystieinfektioihin? Testaa riskisi

Näin suojaat itsesi ja läheisesi hengitystieinfektioilta

1. Pese kätesi huolellisesti saippualla.
2. Suojaudu rokottautumalla, erityisesti jos kuulut riskiryhmään.
3. Käytä maskia väkijoukoissa tarpeen mukaan tai jos kuulut riskiryhmään.
4. Kun olet sairas, pysy kotona.
5. Muista pitää etäisyyttä sairastuneisiin.
6. Yski ja aivasta aina hihaasi.

Nämä oireet hengitystieinfektion yhteydessä vaativat välitöntä lääkärin arviota

• Yleiskunnon romahtaminen
• Korkea kuume, päänsärky ja niskajäykkyys (aivokalvontulehduksen oireita)
• Voimakas hengenahdistus tai rintakipu
• Äkillinen sekavuus (erityisesti vanhuksilla)
• Iholla verenpurkaumia tai näppylöitä korkean kuumeen yhteydessä
• Poikkeuksellinen väsymys ja vetämättömyys
• Rytmihäiriötuntemukset